Muuta toimintaa lukuvuonna 2025-2026

Tutortoiminta

Tu­to­rit hom­mis­sa avoin­ten ovien päi­vä­nä

En­sim­mäi­sen vuo­si­ta­son opis­ke­li­joi­den ryh­mäy­ty­mis­tä, lu­kio-opin­to­jen aloit­ta­mis­ta, kou­lus­sa viih­ty­mis­tä ja kou­lun mark­ki­noin­ti­työ­tä on osal­taan tu­et­tu tu­tor­toi­min­nal­la. Toi­sen ja kol­man­nen vuo­den opis­ke­li­jois­ta va­li­tut tu­to­rit toi­mi­vat lu­ki­os­sa aloit­ta­vien opis­ke­li­joi­den ver­tais­oh­jaa­ji­na ja ovat aut­ta­neet hei­tä lu­ki­on alku­vai­hees­sa mm. kurs­si­va­lin­nois­sa, vie­rail­leet hei­dän opo­tun­neil­laan sekä jär­jes­tä­neet kou­lus­sam­me eri­lai­sia yh­tei­söl­li­syyt­tä li­sää­viä ta­pah­tu­mia ja tem­pauk­sia osin yh­des­sä Lu­mi­tin tu­to­rei­den, Ly­se­on opis­ke­li­ja­kun­nan hal­li­tuk­sen ja Mei­jän Lu­ki­oon-hank­keen sekä mui­den yh­teis­työ­ta­ho­jen kans­sa. Kul­le­kin yk­kös­ten ryh­mäl­le on ni­met­ty omat oma­tu­to­rit, joi­den kans­sa he ta­pa­si­vat syk­syn mit­taan pie­nem­mis­sä po­ru­kois­sa. Tu­to­rei­ta on ol­lut luku­vuon­na 2025-2026 mu­ka­na toi­min­nas­sa noin kol­me­kym­men­tä. Hei­dän kans­saan on ol­lut tu­tor­ko­kouk­sia ja kou­lu­tuk­sia use­am­man ker­ran luku­vuo­den ai­ka­na, liit­ty­en hei­dän teh­tä­viin­sä kou­lun mark­ki­noin­nis­sa, yk­kös­ten oh­jaa­mi­ses­sa ja kurs­si­va­lin­nois­sa neu­vo­mi­ses­sa. Tu­to­rei­den oh­jaa­vi­na opet­ta­ji­na ovat luku­vuon­na 2025-2026 toi­mi­neet Pau­lii­na Pön­ti­nen ja Mai­ju Kemp­pai­nen.

(Teks­ti: Pau­lii­na Pön­ti­nen)

Norppien lumitöissä!

Ja näin se lumi ki­nos­tuu ah­ke­rien ko­laa­jien toi­mes­ta!

Nuo­ret ”Ihan norp­pi­na”

Rei­pas jouk­ko luon­non­ys­tä­viä Kuo­pi­os­ta ja lähi­seu­dul­ta yh­dis­ti kah­te­na vii­kon­lop­pu­na voi­man­sa ja kyy­tin­sä, ja aje­li Ran­ta­sal­mel­le ko­laa­maan sai­maan­nor­pil­le apu­ki­nok­sia pesä­pai­koik­si. Va­paa­eh­tois­työ on erit­täin tär­ke­ää: sai­maan­norp­pa tar­vit­see ih­mi­sen apua vähä­lu­mi­si­na tal­vi­na, jot­ta kuu­tit voi­vat syn­tyä luon­non­ki­nos­ten puut­tu­es­sa ih­mi­sen ko­laa­mien apu­ki­nos­ten tur­vaan. Jääl­le syn­ty­nyt kuut­ti on ko­vin tur­va­ton ja al­tis­tuu pait­si pe­to­jen hyök­käyk­sil­le myös voi­mak­kail­le sään­vaih­te­luil­le, jol­lai­sia nyky­tal­vi­na usein koh­da­taan.

Sai­maan­nor­pan kuu­tit syn­ty­vät hel­mi-maa­lis­kuun vaih­tees­sa Nes­to­rin päi­vän tie­noil­la, ja vii­mei­set apu­ki­nok­set tu­lee olla ko­lat­tui­na hel­mi­kuun alus­sa. Sit­ten al­kaa pe­si­mä­rau­ha. Sai­maan­nor­pat ovat var­sin paik­kaus­kol­li­sia otuk­sia, ja pait­si ke­väi­set kar­van­vaih­to­pai­kat myös so­pi­vat pesä­pai­kat et­si­tään sa­moil­ta tu­tuil­ta Sai­maan kul­mil­ta. Norp­pa­emo su­kel­taa pit­ki­ä­kin mat­ko­ja et­sies­sään so­pi­vaa pesä­paik­kaa ja ha­vait­see so­pi­vat pesä­ki­nok­set jään alta. Ne erot­tu­vat al­haal­ta päin kat­sot­tu­na tum­mi­na koh­ti­na kal­li­oi­den ja luo­to­jen vie­res­sä. Jos norp­pa­emo pi­tää löy­tä­mään­sä koh­det­ta so­pi­va­na, se po­raa ki­nok­sen koh­dal­la rei­än jää­hän ja tut­kai­lee ki­nok­sen so­pi­vuut­ta tar­kem­min. Pesä­pai­kak­si so­pi­va lumi­ki­nos si­jait­see usein jyr­kän kal­li­on vie­res­sä, usein suo­jai­sas­sa lah­den pou­ka­mas­sa tai saa­rien vä­lis­sä, mut­ta jos­ta on kui­ten­kin es­tee­tön pää­sy sel­kä­ve­del­le. Ve­den sy­vyys mah­dol­li­sen pesä­ki­nok­sen alla on myös tär­ke­ää: vet­tä täy­tyy olla vä­hin­tään rei­lun met­rin sy­vyy­del­tä, jot­ta norp­pa­emo mah­tuu aset­tu­maan pys­ty­suo­raan jään ja poh­jan vä­liin. Sit­ten se ko­ver­taa etu­rä­py­löi­den­sä vah­voil­la, te­rä­vil­lä kyn­sil­lä rei­än jää­hän kuin pora it­sen­sä ym­pä­ri pyö­rien.

Apu­ki­nos­ten ko­laa­mi­nen on to­si­aan tär­ke­ää ja an­toi­saa puu­haa. Työn mer­ki­tyk­sen ym­mär­tää, kun tie­tää, että esi­mer­kik­si edel­li­se­nä tal­ve­na vuon­na 2025, joka oli myös haas­ta­va pe­sin­tö­jen kan­nal­ta, jopa 80 % kuu­teis­ta syn­tyi apu­ki­nok­siin. Ku­lu­nee­na tal­ve­na 2026 apu­ki­nok­sia ko­lat­tiin en­nä­tyk­sel­li­set noin 400 kpl ja ki­nok­sia oli ko­laa­mas­sa yli 500 va­paa­eh­tois­ta! Tä­män ke­vään pesä­las­ken­to­jen tu­lok­sia odo­te­taan vie­lä, mut­ta vuon­na 2025 kuut­te­ja syn­tyi en­nä­tys­mää­rä, 111 uut­ta poi­kas­ta vah­vis­ta­maan edel­leen erit­täin uhan­a­lai­sen jär­vi­nor­pan kan­taa. Vuon­na 2025 sai­maan­norp­pia ar­vi­oi­tiin ole­van noin 530 yk­si­löä, mikä ei ole vie­lä pal­jon, jo­ten jo­kai­nen kuut­ti on tär­keä. Jääl­le syn­ty­nei­den kuut­tien kuol­lei­suus on suur­ta, jo­ten mitä enem­män apu­ki­nok­sia on saa­ta­vil­la, sitä use­am­min tu­le­va emo sel­lai­sen löy­tää ja poi­ka­nen sel­vi­ää en­sim­mäi­set viik­kon­sa hen­gis­sä. Lau­hoi­na tal­vi­na apu­ki­nok­set ovat siis ah­ke­ras­sa käy­tös­sä, min­kä li­säk­si osa apu­ki­nok­sis­ta tu­lee käyt­töön vaih­to­pe­si­nä. Naa­rai­den ja poi­kas­ten li­säk­si myös ai­kui­set koi­raat käyt­tä­vät apu­ki­nok­sia mie­lel­lään lepo­pe­si­nään.

Apu­ki­nos koos­tuu noin 24 kuu­ti­o­met­ris­tä tii­viik­si tam­pat­tua lun­ta. Lumi­ki­nos on met­rin kor­kui­nen, ja pi­tuut­ta sil­lä on kah­dek­san ja le­veyt­tä kol­me met­riä. Yh­den pesä­ki­nok­sen ko­laa­mi­seen ku­luu ai­kaa lu­men laa­dus­ta sekä ko­laa­jien ja tamp­paa­jien ri­pey­des­tä riip­pu­en 1,5-3 tun­tia, jos va­paa­eh­toi­sia on pa­rin­kym­me­nen hen­gen po­ruk­ka. Apu­ki­nok­sen ko­laa­mi­nen on hi­kis­tä, mut­ta mu­ka­vaa puu­haa. Sää suo­si mei­tä mo­lem­pi­na ret­ki­päi­vi­nä: au­rin­ko pais­toi, pak­kas­ta oli kym­men­kun­ta as­tet­ta ja mai­se­ma oli kau­niin pak­kas­huur­teen pei­tos­sa. Mo­lem­pi­na ko­laus­päi­vi­nä saim­me ka­saan kak­si apu­ki­nos­ta. Pesä­las­ken­nat teh­dään huh­ti­kuus­sa, kun pe­sät ovat ro­mah­ta­neet. Tou­ko­kuun lo­pul­la pi­det­tä­väs­sä Met­sä­hal­li­tuk­sen tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa saam­me sit­ten tie­tää, onko apu­ki­nok­sis­sam­me syn­ty­nyt tai ma­joit­tu­nut norp­pa. Toi­vot­ta­vas­ti! Ensi vuon­na läh­de­tään joka ta­pauk­ses­sa uu­des­taan norp­pien lumi­töi­hin:) Ter­ve­tu­loa mu­kaan uu­det ja van­hat va­paa­eh­toi­set!

(Teks­ti Lau­ra Ok­ko­nen, Ju­tun läh­tei­nä on käy­tet­ty WWF:n, Suo­men Luon­non­suo­je­lu­lii­ton ja Met­sä­hal­li­tuk­sen net­ti­si­vu­ja.)

Vierailijoita biologiassa

Bi­o­lo­gi­an opin­to­jak­soil­la saim­me ku­lu­nee­na luku­vuon­na vie­raak­sem­me usei­ta asi­an­tun­ti­joi­ta ja tut­ki­joi­ta eri tie­teen­a­loil­ta. Iida Vok­ko­lai­nen (AIV-ins­ti­tuut­ti) esit­te­li gee­nin­siir­to­me­ne­tel­miä ja CRISPR-tek­niik­kaa, ja Vesa Turk­ki (AIV-ins­ti­tuut­ti) ker­toi vi­rus­vek­to­reis­ta ja gee­ni­hoi­dois­ta sai­rauk­sien hoi­dos­sa. Sini Pit­kä­nen (AIV-ins­ti­tuut­ti) kä­sit­te­li ym­pä­ris­tön ke­mi­kaa­lien vai­ku­tuk­sia ter­vey­teen. An­na­mar­ja Lam­min­mäki (Itä-Suo­men yli­o­pis­to) sy­ven­si ym­mär­rys­tä syö­pien syn­ty­me­ka­nis­meis­ta ja nyky­ai­kai­sis­ta hoi­to­muo­dois­ta, ja Pet­ra Kor­pi­salo-Pi­ri­nen (Itä-Suo­men yli­o­pis­to) tar­kas­te­li sy­dän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sia sekä nii­den tut­ki­mus­ta.

Li­säk­si saim­me etä­vie­raak­sem­me Ou­lun yli­o­pis­ton tut­ki­joi­ta: Timo Hugg toi esiin il­mas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­sia hen­gi­tys­ter­vey­teen, Heli Mai­ja­nen ker­toi lui­den hyö­dyn­tä­mi­ses­tä ri­kos­tut­kin­nas­sa, ja Juha Heis­ka­nen joh­dat­ti tu­le­vai­suu­den bio­muo­vien pa­riin. Nai­la Qa­mar ava­si nano­par­tik­ke­lei­den mah­dol­li­suuk­sia ni­vel­ri­kon hoi­dos­sa, ja Zuo­si­nan Chen ker­toi, mi­ten kas­vit ot­ta­vat vet­tä maa­pe­räs­tä ja mi­ten il­mas­ton­muu­tos vai­kut­taa kas­vei­hin sade­mää­rien muu­tos­ten kaut­ta.

Vie­rai­lut sy­ven­si­vät bi­o­lo­gi­an ope­tus­si­säl­tö­jä, toi­vat ope­tuk­seen ajan­koh­tais­ta tut­ki­mus­tie­toa sekä he­rät­ti­vät opis­ke­li­jois­sa kiin­nos­tus­ta bio­tie­tei­tä ja mah­dol­li­sia jat­ko-opin­to­ja koh­taan.

(Teks­ti: Eeva-Ma­ria Väli­aho)

Sigma

Long les­so­nil­la

Sig­man toi­min­nal­la on Ly­se­ol­la pit­kät pe­rin­teet, sil­lä toi­min­ta on al­ka­nut jo vuon­na 1973. Sig­ma tu­kee ly­se­o­lais­ten ma­te­ma­tii­kan opis­ke­lua jär­jes­tä­mäl­lä jo­kai­sen jak­son päät­teek­si en­nen päät­tö­vii­kon al­kua Long Les­son -ta­pah­tu­man lau­an­tai­na klo 10-13. Myös luku­vuon­na 2025–2026 Ly­se­ol­le ko­koon­nut­tiin vii­te­nä lau­an­tai­na ker­taa­maan ma­te­ma­tii­kan ja nyt myös fy­sii­kan opin­to­ja. Tänä luku­vuon­na par­haim­pi­na ker­toi­na Long Les­so­neil­le osal­lis­tui yli 90 opis­ke­li­jaa. Long Les­son -ta­pah­tu­mis­sa ma­te­ma­tii­kan opet­ta­jien Miia-Maa­rit Saa­re­lai­sen ja Tuo­mas Ro­ti­sen apu­na oli va­paa­eh­toi­sia Sig­ma-opet­ta­jia, jot­ka ovat Ly­se­on alum­ne­ja.  Ke­vääl­lä 2026 Sig­ma ja­kaa kak­si sti­pen­diä ma­te­ma­tii­kan yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa me­nes­ty­neil­le opis­ke­li­joil­le.

(Teks­ti: Miia-Maa­rit Saa­re­lai­nen)

Lukion matematiikkakilpailu

MAOL ry:n lu­ki­on ma­te­ma­tiik­ka­kil­pai­lun alku­kil­pai­lu jär­jes­tet­tiin Ly­se­ol­la tiis­tai­na 28.10.2025 klo 14.00–16.00. Kil­pai­luun eri sar­joi­hin osal­lis­tui yh­teen­sä 9 ly­se­o­lais­ta.

Shaking up Tech -tapahtuma

Tä­nä­kin luku­vuon­na ly­se­o­lai­sia osal­lis­tui Sha­king up Tech -ta­pah­tu­maan. Sha­king up Tech on il­mai­nen opin­to­ta­pah­tu­ma tek­nii­kan alois­ta kiin­nos­tu­neil­le nuo­ril­le nai­sil­le ja suku­puo­li­vä­hem­mis­töil­le. Ta­pah­tu­ma on suun­nat­tu opis­ke­li­joil­le, jot­ka opis­ke­le­vat pit­kää ma­te­ma­tiik­kaa ja ovat kiin­nos­tu­neet tek­nii­kan alan jat­ko-opin­nois­ta ja ura­mah­dol­li­suuk­sis­ta. Tänä vuon­na ta­pah­tu­ma jär­jes­tet­tiin 22.1.2026 Aal­to-yli­o­pis­tol­la, Tam­pe­reen yli­o­pis­tol­la ja Ou­lun yli­o­pis­tol­la.

Kuopion Lyseon lukion vanhempainyhdistys

Kuo­pi­on Ly­se­on lu­ki­on van­hem­pain­yh­dis­tys ry. on jat­ka­nut edel­leen työ­tä ko­din ja kou­lun vä­li­sen yh­teis­työn yllä­pi­tä­jä­nä ja ke­hit­tä­jä­nä. Olem­me Kuo­pi­on alu­eel­la ai­noa lu­ki­on van­hem­pain­yh­dis­tys ja toi­min­taa on ol­lut jo yli 20 vuo­den ajan. Van­hem­pain­yh­dis­tyk­sen hal­li­tuk­seen kuu­lu­vat van­hem­mat edus­ta­vat eri vuo­si­ta­soil­la opis­ke­le­via nuo­ria sekä kan­sal­li­sel­ta että IB-lin­jal­ta. Van­hem­pain­yh­dis­tys on toi­mi­nut ak­tii­vi­ses­ti. Olem­me saa­neet uu­sia jä­se­niä hal­li­tuk­seen. Hal­li­tus on ko­koon­tu­nut sään­nöl­li­ses­ti ja sään­tö­mää­räi­set syys- ja ke­vät­ko­kouk­set on saa­tu pi­det­tyä. Van­hem­pain­yh­dis­tys on tu­ke­nut ja kan­nus­ta­nut opis­ke­li­joi­ta myön­tä­mäl­lä Hy­vän to­ve­ruu­den -sti­pen­dit 2. vuo­si­ta­son opis­ke­li­joil­le ke­vääl­lä 2026.

Kuo­pi­on Ly­se­on van­hem­pain­yh­dis­tyk­ses­sä toi­mi­taan Kuo­pi­on Ly­se­on opis­ke­li­joi­den hy­väk­si. Yh­dis­tys ha­lu­aa tu­kea ly­se­o­lai­sia niin opis­ke­luun, jak­sa­mi­seen kuin opis­ke­li­joi­den hy­vin­voin­tiin liit­ty­vis­sä ky­sy­myk­sis­sä. Reh­to­ri on vie­rail­lut sään­nöl­li­ses­ti ko­kouk­sis­sam­me ker­to­mas­sa Kuo­pi­on Ly­se­on ja Kes­kus­ta­kam­puk­sen kuu­lu­mi­sis­ta sekä val­ta­kun­nal­li­sis­ta lu­ki­oi­hin liit­ty­vis­tä ky­sy­myk­sis­tä. Va­rain­ke­ruu­ta on jat­ket­tu jä­sen­mak­su­jen ja kah­vi­tus­ten jär­jes­tä­mi­sel­lä sekä vil­la­suk­kien myyn­nil­lä. Hel­mi­kuus­sa 2026 jär­jes­tim­me fres­ko­kah­vi­tuk­sen abi­tu­rien­teil­le ja hei­dän huol­ta­jil­leen kou­lul­la penk­ka­ri­a­je­lui­den päät­teek­si. Fres­ko­kah­vi­tuk­seen osal­lis­tui lu­kui­sa mää­rä abi­tu­rient­te­ja ja hei­dän huol­ta­ji­aan sekä opet­ta­jia. Oli mu­ka­va ta­va­ta ja ju­tel­la ma­koi­sien lei­von­nais­ten ja kah­vin ää­rel­lä.

(Teks­ti: Ulla Kar­hu­nen)

Lyseon shakkikerho

Kuo­pi­on Ly­se­on lu­ki­on shak­ki­ker­ho on toi­mi­nut luku­vuo­den 2025-2026 ai­ka­na. Jo­kai­ses­sa jak­sos­sa on ol­lut yksi shak­ki­ses­sio. Ker­hos­sa on käy­nyt 18 opis­ke­li­jaa, jois­ta osa on ol­lut erit­täin ak­tii­vi­sia. On hie­noa, että ker­hos­sa on käy­nyt aloit­te­li­joi­ta ja edis­ty­nei­tä pe­laa­jia, jo­ten jo­kai­sel­le on löy­ty­nyt hy­vää ke­hit­tä­vää vas­tus­ta. Shak­ki­pe­lit ovat ol­leet mah­ta­via.

(Teks­ti: Juho Oi­ka­ri­nen)

Lyseon lukupiiri

Ly­se­on luku­pii­ri jat­koi toi­min­taan­sa tänä luku­vuon­na. Se ko­koon­tui luku­vuo­den ai­ka­na nel­jä ker­taa ja kä­sit­te­li kuu­si kiin­nos­ta­vaa ja kes­ke­nään eri­lais­ta te­os­ta: Ann Na­po­li­ta­non Kau­no­kai­sia, Ast­rid Lind­gre­nin Vel­je­ni Lei­jo­na­mie­li, Tove Jans­so­nin Tai­ka­tal­vi ja Frei­da McFad­de­nin Koti­a­pu­lai­nen.

Ta­paa­mi­siin osal­lis­tui noin muu­ta­ma opis­ke­li­ja sekä Päi­vi Kiis­ki. Kos­ka osa luku­pii­rin jä­se­nis­tä on jo val­mis­tu­nut Ly­se­os­ta, otam­me erit­täin mie­lel­läm­me uu­sia jä­se­niä mu­kaan toi­min­taan! Seu­raa­vak­si te­ok­sek­si on so­vit­tu Al­dous Hux­leyn klas­sik­ko­ro­maa­ni Ul­jas uusi maa­il­ma.

(Teks­ti: Päi­vi Kiis­ki)